Retkeily

Tervetuloa retkeilemään Lestijärvelle! Lestijärven monipuoliset retkeilyreitistöt tarjoavat patikointi- ja retkeilymahdollisuuksia kaiken tasoisille aloittelijasta konkariin. Tältä sivulta löydät tiedot Lestijärven retkeilykohteista sekä reittiohjeet niihin. Katso tästä väri- ja numerokoodattu retkikartta.

 

Retkeilemään lähtiessänne pyydämme teitä huomioimaan retkietiketin.sekä tarkistamaan metsä- ja ruohikkopalovaroituksen.

Retkeilemään lähtiessänne:

1. Kunnioita luontoa – älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä.

2. Suosi merkittyjä reittejä ja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista retkikohteesi liikkumisrajoitusalueet ja -ajat.

3. Leiriydy vain sallituille paikoille. Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä.

4. Tee tulet vain sallituille paikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana.

5. Älä roskaa.

 

Turvallisia ja mukavia retkeilyhetkiä!

 

tuli

Lestijärven retkeilykohteiden kartta.

Peuran polku

Peuran polun 115 km:n mittainen retkeilyreitistö kulkee Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa Suomenselän karulla vedenjakajaseudulla. Polun varrella kulkijalle avautuvat salomaat: suot, metsät ja järvet, jotka nykypäivään saakka ovat säilyneet harvaanasuttuina syrjäkolkkina.

Lukuisine yöpymis- ja taukopaikkoineen se tarjoaa monipuoliset retkeilymahdollisuudet lyhyistä päiväretkistä aina pitkiin vaelluksiin saakka; Peuran polun reitistö koostuu 77 km:n runkoreitistä sekä 58 km:n Hirvaan kierroksesta ja 15 km:n Mäntyjärven rengasreitistä. Reittejä voi kulkea niin osissa kuin kokonaankin. Runkoreitti on vaativa eräreitti, joka soveltuu vain kokeneille suunnistustaitoisille vaeltajille.

Peuran polun reittejä Lestijärvellä voi kulkea pidemmän matkan tai valita reitin varrelta sopivan päiväretkikohteen, joiden tiedot ja kulkuohjeet löytyvät alta.

Lisätietoa Peuran Polusta ja Metsäpeuranmaasta löydät täältä ja karttoja voi hakea veloituksetta Lestijärven kirjastosta tai tutkia reittiä osoitteessa retkikartta.fi

Hyvänä aloituspaikkana Peuran polun reitille toimii esimerkiksi Riistaravintola Pikku Peura tai Valkeisjärven leirintäalue.

Google maps sijainti:

Riistaravintola Pikku Peura

Valkeisjärven leirintäalue

Ruutanan katos.

Ruutana

Ruutanan retkikohde sijaitsee Peuran polulla Valkeiselta Reisjärvelle päin. Kohteeseen pääsee kävelemällä Peuran polkua pitkin tai ajamalla lähemmäksi Kuruntietä pitkin. Ruutanassa on pieni järvi, katos pöytäryhmineen ja tulipaikka.

 

Valkeisen rengasreitti.

Valkeinen

Kirkasvetisen Valkeisjärven ympäri kulkeva, osittain pitkospuilla varustettu retkeilyreitti, on kaunis suo-, metsä- ja järvi maisemaa esittelevä polku. Reitti on noin 5,5 kilometriä pitkä, joten se soveltuu käveltäväksi myös lapsiperheille. Valkeisen läpi kulkee myös Peuranpolku ja sieltä pääsee kätevästi kävelemään myös muille eräjärville, kuten Korsukylään tai Jatkonjärvelle. Valkeinen on loistava aloituspaikka sekä lyhyille retkille että pidemmille vaelluksille, sillä se kuuluu Peuran polun retkireitistöön. Patikoinnin jälkeen, Valkeisella voi nauttia myös muista aktiviteeteista kuten mini- ja frisbeegolfista tai tankata mahan täyteen Valkeisjärven leirintäalueen ravintolassa.

Reittiohje

Valkeinen sijaitsee 15 kilometrin päässä Lestijärven keskustasta Kinnulaan päin. Rengasreitin voi aloittaa joko Riistaravintola Pikku Peuran tai Valkeisen Leirintäalueen edestä.

 

Jatkonjärven laavu.

Jatkonjärvi

Jatkonjärvelle pääsee kävelemällä Valkeisen leirintäalueelta, josta sinne kertyy noin 6 kilometriä matkaa. Jatkonjärvi on kaunis erämaajärvi, jonka rannalta löytyy tuliterä laavupaikka, jossa voi paistaa makkaraa tai vaikka yöpyä. Reitti on hieman haastavampi ja vaikeakulkuisempi kuin muut päiväretkikohteet, sillä reitin osat, jotka eivät kulje pitkospuilla, ovat rehevöityneet vähäisen kulun takia ja matkan varrelta löytyy muutama syvempi oja.  Reitti sopii siis hieman kokeneemmille retkeilijöille.

Reittiohje

Jatkonjärvelle pääsee patikoimalla Valkeiselta, jolloin matkaa kertyy noin 6 kilometriä suuntaansa. Lyhyemmän retken Jatkonjärvelle voit tehdä ajamalla ensin Lestijärven ja Kinnulan rajatietä ja kääntymällä sitten Porraslammintielle, jonka varresta lähtee polku Jatkonjärvelle. Polun aloituskohdan näet alla olevasta linkistä.

 

Lehtosenjärvi.

Lehtosenjärvi

Lehtosenjärven laadukas laavu sekä hyvin hoidetut retkipolut soveltuvat hyvin sekä päiväkohteeksi, että pidemmällekin vaellukselle. Kohteessa voi ihailla vanhoja metsiä, suomaisemia sekä eräjärveä.

Lehtosenjärvi on osa 115 kilometrin pituista Peuran Polun retkireitistöä ja on siten helppokulkuinen ja saavutettavissa useista eri lähtöpaikoista. Lyhin reitti Lehtosenjärvelle lähtee Lestijärven ja Kinnulan väliseltä rajatietä, jota ajetaan kunnes saapuu Lehtosenjärven parkkipaikalle. Tien oikealla puolella sijaitsevalta parkkipaikalta löytyy Peuran polun kartta.

Matkalla näet upeaa vanhaa kuusimetsää, suomaisemia, vanhaa merenpohjaa, jonka tunnistaa upeista kivirykelmistä, sekä itse erämaajärven upeat maisemat. Matkanvarrella voit pysähtyä poimimaan lakkoja, mustikoita, puolukoita tai sieniä, joita kaikkia löytyy runsaasti polun varsilta.

Lehtosenjärven laavu on hyvin varusteltu ja niin tilava, että sen penkeillä voi viettää, vaikka yönsä. Laavulta löytyy jopa pannu, jolla voit keittää nokipannukahvit retkievääksi sekä laavun sisällä olevat pyykkinarut, jossa voit kuivatella retkellä kastuneita vaatteita. Taukopaikalta löytyy myös vessa.

Reittiohje

Lehtosenjärvelle pääsee ajamalla Lestijärven ja Kinnulan rajatietä suoraan kunnes saapuu Lehtosenjärven parkkipaikalle. Parkkipaikan tunnistaa tien varressa olevasta Peuran polun kartasta.

Reitin lähtöpaikan sijainti Google mapsissa 

Vähä-Valvatin pitkokset

Vähä-Valvatti

Vähä-Valvatin erämaajärvi sijaitsee peuran polun varrella. Vähä-Valvattia ympäröi laajat karpaloiden täyteiset suoalueet sekä vanhat metsät. Historiasta kiinnostuneet voivat käydä Vähä-Valvatilla tutkimassa muinaisia kivirakennelmien raunioita. Pysähdyspaikalta löytyy tulipaikka puineen, sekä suojattu ulkopöytä. Vähä-valvatti on hyvä aloituspaikka päiväretkelle, sillä siitä voi jatkaa matkaa lintutornin kautta aina autiotuvalle saakka.

Reittiohje

Vähä-Valvatille pääsee Konttikoskentien kautta seuraamalla Karhunpiilon opasteita. Kun matkaa Karhunpiiloon jää opasteiden mukaan enää noin 2 km, on käännyttävä kaksihaararisteyksestä oikealle, Karhunpiilosta pois päin. Jatkamalla tien loppuun asti, päädyt levikkeelle, johon auton voi jättää retken ajaksi parkkiin.

Iso-Valvatin lintutorni

Lintutorni

Lintutornilta avautuu upeat näkymät vanhan kuivatun järven, Iso-Valvatin, ylle. Vanha järvi kasvaa kaunista vihreää heinää ja sieltä voi bongata monenlaisia lintuja ja eläimiä. Myös lintutorni on osa Peuran Polun kattavaa retkeilyreitistöä. Tornissa istuen on mukava juoda kahvit ja katsella Iso-Valvatin elämää ja kuunnella luonnon hiljaisuutta. Lintutorni sijaitsee Perhon puolella mutta on suosittu käyntikohde myös Lestijärveläisille.

Reittiohje

Lintotornille pääsee ajamalla samaa reittiä kuin Vähä-Valvatille, sillä ne sijaitsevat vierekkäin. Polkua kävellessä Vähä-Valvatti kääntyy oikealle ja Lintutorni vasemmalle. Lintutornille voi helposti kävellä sekä Vähä-Valvatilta, josta matkaa kertyy noin 3 kilometriä, että autiotuvalta, mistä matkaa jää vain 1,1 kilometriä.

Valvatin autiotupa

Valvatin autiotupa

Perhon puolella sijaitseva Valvatin autiotupa on retkeilijöille tarkoitettu pysähtymis- ja yönviettopaikka Peuran polun retkeilyreitistön varrella. Autiotupa toimi ennen metsänvartijantilana ja on perustettu vuonna 1863. Autiotuvan pihasta löytyy sauna ja siellä voi myös tankata vesivarastonsa täyteen ennen matkan jatkumista. Sisältä löytyy nukkumapaikkoja 8 hengelle. Autiotuvalle pääsee sekä autolla, että muilta Peuran polun pysähdyspaikoilta kävellen. Sopiva päiväreitti tulee esimerkiksi yhdistämällä lintutornin ja Vähä-Valvatin pysähdykset retkeen.

Autiotuvalle pääsee ajamalla Lestijärven ja Kinnulan rajatietä, joka alkaa noin 17 kilometrin päästä Lestijärven keskustasta ja sen tunnistaa rajavaihdoksesta. Reitti kannattaa katsoa etukäteen metsäpeuranmaan matkailu- ja retkeilykartasta, joita saa esimerkiksi Lestijärven kirjastosta veloituksetta.

 

Lestijoen retkikohteet

Upean Lestijoen melontareitin varrelta löytyy monenlaisia retkikohteita! Lestijoki virtaa Lestijärvestä luoteeseen, aina Himangalle asti, jossa se laskee Pohjanlahteen. Lestijoki on 115 pitkä, lähes luonnontilainen joki, joka mutkittelee soiden ja maatalousvaltaisten jokilaaksojen läpi. Lestijoen virroissa ui muun muassa meritaimen ja järvilohi.

Pudotuskorkeutta joella on 140 m, joten Pohjanmaan joeksi se on varsin koskinen (50 koskea) ja tarjoaa koskikalastajalle paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Pitkin Lestijoen rantoja on rakennettu kalastajille tulipaikkoja ja laavuja, joissa on mahdollista vaikka yöpyä.

Katso alta Lestijoen melontareitin kartat.

Lestijoen melontareitti.pdf

Lestijoen melontareitti2.pdf

 

Jatkokosken sillan alitus.

Jatkonkoski

Jatkonkoskella on kota ja ulkotulipaikka missä voi paistaa makkaraa ja syödä eväitä. Pysähdyspaikalta löytyy puulato, josta saa ottaa puita tulentekoa varten. Jatkonkoski on loistava paikka esimerkiksi kalastukseen, sillä Lestijokeen istutetaan vuosittain lohta. Jatkonkosken kauneus piilee vaihtelevassa metsä- ja suomaisemassa, joita ihaillen voi mukavasti viettää koko päivän.

Reittiohje

Jatkonkoski sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Lestijärven keskustasta ja helpoiten sinne pääsee kääntymällä Lestijärven nelitieristeyksestä Reisjärvelle päin, jota ajetaan noin 7 kilometriä, kunnes tullaan Lestijoen sillan ohi. Sillan jälkeen käännytään vasemmalle Raiviontielle, jota ajetaan noin 3 kilometriä, kunnes saavutaan levikkeelle, josta polku Jatkonkoskelle alkaa. Kulkuvälineet voi jättää levikkeelle parkkiin ja jatkaa matkaa jalan noin 1,2 kilometriä, osittain pitkospuilla varustettua polkua pitkin.

Pomokallio

Pomokallion luontopolku

Vuonna 2019 valmistunut luontopolku sopii hyvin kouluretkiin. Uusi luontopolku Lestijärven riemuhiekantiellä on loistava tapa opettaa lapsille metsästä, eläimistä, sienistä ja muista luontoon liittyvistä asioista.

Luontopolun varrelta löytyy 20 opastetaulua, joissa lukee tietoa esimerkiksi lintulajeista, käävistä, sienistä, puista sekä metsänhoidosta. Myös aikuisille löytyy mielenkiintoisia kohteita matkan varrelta kuten siirtolohkare ja tervahauta, joista kerrotaan myös tarkemmin opastetauluissa.

Reitin pituus on 1,2 kilometriä ja sen alkupuoliskolla pääsee tutkimaan kaunista luonnontilaista puroa ja sen vehreää ympäristöä. Reitin lopulla on mukava piipahtaa karun Pomokallion upeita maisemia ihailemassa. Myös polun aloitus- ja lopetuspaikka on näkemisen arvoinen, sillä pitkä vaalea hiekkaranta on kuin ulkomailla.

Reittiohje

Luontopolulle pääsee ajamalla noin 4 kilometriä vanhaa Reisjärven tietä ja kääntymällä sitten vasemmalla puolella sijaitsevalle Riemuhiekantielle. Riemuhiekantie on merkitty kyltillä.

Kuvassa pyöräilijät syrinharjulla.

Syrinharju

Syrinharju sijaitsee noin 10 kilometriä Lestijärven keskustasta Toholammille päin. Syrinharju soveltuu loistavasti sekä retkeilyyn että maastopyöräilyyn. Harjulta on upeat näkymät ja sen päältä kulkee reittejä ristiin rastiin, joten voit valita omat polkusi. Syrinharjun vierestä kulkee myös talvisin retkilatu ja kesäisin se toimii kävelyreittinä. Syrinharjun virestä kulkevan latureitin näet Lestijärven karttapalvelusta valitsemalla valikosta ladut.

 

 

Kuvassa Iso-Valkiaisen retkikohde. Kuvassa Iso-Valkiaisen retkikohde.

Iso-Valkiainen

Iso-Valkiaiselta löytyy kota ja ulkotulipaikka, joilla voi paistaa makkaraa tai levähtää. Polttopuut löytyvät rannalla olevasta puuladosta. Iso-Valkiaisen alue on kaunista suomaastoa, jossa voi törmätä lukuisiin eri eläimiin ja lintuihin. Järvestä löytyy myös siikaa ja ahventa, joten päivän voi myös viettää kalastellen (muistathan ostaa kalastuslupa etukäteen). Iso-Valkiaisen reitin varrella on loistavat marjastusmaastot, josta voi kerätä muun muassa karpaloita, mustikoita tai puolukoita.

Reittiohje

Iso-Valkiainen on runsaskalainen eräjärvi noin 9 kilometrin päässä Lestijärven keskustasta. Sinne pääsee autolla ajamalla noin 7 kilometriä keskustasta Toholammille päin ja kääntymällä sitten oikealle, Raiviontielle, jota pitkin jatketaan noin 2 kilometriä. Reitin aloituskohdassa on levike, johon voi jättää auton tai pyörän ja siitä reitti lähtee jalkaisin 0,6 kilometrin päässä sijaitsevalle Iso-Valkiaiselle.

Saarikohteet

Lähde saariseikkailulle tutustumaan Lestijärven saariin. Järveltä löytyy useita saaria, joissa on laavuja, kotia ja tulipaikkoja retkeilyyn. Kesäisin voit vierailla laavusaaressa veneellä, jonka saat vuokrattua esimerkiksi Kesäkahvila ja Majatalo Jukolasta, joka sijaitseekin aivan venesataman vieressä.

Laavusaari / Ahosaari

Katso Laavusaaren sijainti Google maps.

Laavusaari on Lestijärvessä sijaitseva saari, josta löytyy hyvät puitteet retkeilyyn. Laavusaaressa, jota myös Ahosaareksi tai Mäntysaareksi kutsutaan, löytyy laavu, ulko wc ja puuliiteri. Laavusaareen pääset talvella hiihtämällä, sillä useimpina vuosina, kun lunta ja jäätä on tarpeeksi, vedetään Laavusaareen latu kirkonkylän rannasta. Kesäisin voit vierailla laavusaaressa veneellä, jonka saat vuokrattua esimerkiksi Kesäkahvila ja Majatalo Jukolasta, joka sijaitseekin aivan venesataman vieressä.

 

Jussinsaari

Katso Jussinsaaren sijainti Google maps.

Jussinsaari on hurmaava saarikohde, jossa on hyväkuntoinen ja erittäin tilava kota. Saaresta löytyy myös ulkowc-tilat ja puuliiteri. Saaren ympäri kulkee retkipolku, jota pitkin saarta pääsee tutkimaan. Jos menet Jussinsaareen veneellä, on suositeltavaa käyttää saaren itäpuolta sijaitsevaa venepaikkaa rantautumiseen.

 

Vasikkasaari

Katso Vasikkasaaren sijainti Google maps.

Kapea Vasikkasaari on luontonsa puolesta upea kohde! Vasikkasaaressa sijaitsee kota, ulkowc-tilat ja puukatos. Saaren rannassa on myös erillinen tulipaikka. Saaren maasto on helppokulkuista, joten saarta pääsee tutkimaan joka kolkasta.

 

Kirkkosaari

Katso Kirkkosaaren sijainti Google maps.

Saaren nimestä voidaan päätellä, että Kirkkosaari on joko palvellut jumalanpalvelusten pitopaikkana, toiminut väliaikaisena hautausmaana ennen vainajien siirtämistä siunattuun Lohtajan kirkkomaahan tai että siellä on peräti sijainnut pieni kirkko. Luultavimmin Kirkkosaari on toiminut nimenomaan väliaikaisena hautausmaana ja niinkin ollen saaren nimi johtuu siis sen kirkollisesta käytöstä.

Vuonna 1991 valmistui seurakuntalaisten talkoilla Tuikan kylän edustalle Parannan lahden ääreen Metsähallituksen luvalla Kirkkosaareen pieni hiljentymiskappeli muistomerkiksi menneitten sukupolvien työlle sekä hiljentymispaikaksi tämän päivän vesillä liikkujille, kalastajille ja metsästäjille.

Saaressa on myös makkaranpaistopaikka ja sen ympäri kulkee polku, jota on mukava kävellä ja tutkia saarta. Saaren kivirykelmät ja autioituneet kohdat maassa kertovat tarinaa menneistä ajoista ja saarta tutkiessaan onkin mielenkiintoista ajatella miltä siellä on ennen näyttänyt. Kirkkosaaresta on löydetty kiviröykkiö ja 5 kuoppaa, joiden epäillään olleen pronssi-rautakauden aikaisia keittokuoppia. Kohdetta ei kuitenkaan ole tutkittu, joten kivirakenteiden syntyajankohta ja käyttötarkoitus ei ole varmistunut. Saaresta on löydetty myös hyvin säilynyt, mesoliittiselta ajalta peräisin oleva, pallonuija. Esineen arvioidaan siis olevan yli 7000 vuotta vanha ja sitä on todennäköisimmin käytetty välineenä hylkeen pyynnissä.