Nähtävyydet Lestijärvellä
Lestijärven kotiseutumuseo
Lestijärven nähtävyyksiin kuuluu kotiseutumuseo, josta löytyy vanhoja rakennuksia kuten tuulimylly ja vanhoja heinäaittoja. Esillä museon päärakennuksessa on vanhoja Lestijärven historiaan liittyviä esineitä. Alueelta löytyy myös Lestijärven vanhin säilynyt hirsitalo, jota käytetäänkin museon päärakennuksena. Talo on rakennettu vuonna 1784. Lestijärven keskustassa sijaitsevaan museoon pääset tutustumaan ottamalla yhteyttä kunnantoimistoon.
Yhteystiedot
Osoite: Rantatie 2, 69440 Lestijärvi
Noora Nyberg puh. 0405932379
Anttilan riippusilta
Anttilan riippusillalla tykkäävät vierailla niin paikalliset kuin ohikulkijatkin. Silta on valmistunut vuonna 2001 ja siitä onkin tullut suosittu kuvaus- ja ajanviettokohde. Sillalta avautuu kaunis jokimaisema ja se jää kävelyreitin varrelle, joten sitä voi pysähtyä ihailemaan, vaikka iltalenkin yhteydessä.
Anttilan riippusilta sijaitsee Yli-Lestin kylällä, noin 8,5 kilometrin päässä Lestijärven keskustasta. Sillalle pääsee ajamalla Jokelantietä loppuun saakka. Kävelemällä sillalle pääsee samaa reittiä, tai vierailuun voi yhdistää kävelyä tai pyöräilyä Yli-Lestin lukuisilla metsäreiteillä kuten valaistulla ladulla.
Yli-Lestin seudulla on ollut asutusta jo yli 6000 vuotta sitten. Kivikautinen asutus keskittyi harjun patoaman pienen järven ympärille. Viimeistään pronssikaudella laskujoki puhkaisi harjun ja järvi kuivui. Silloin Lestijärvi ulottui harjulle saakka. Pronssikauden loppuvaiheeseen kuuluu Anttilan asuinpaikkaryhmä harjun koillispuolella. Sieltä on löytynyt mm. skandinaavinen pronssinen keihäänkärki ja lounaissuomalaista nk. Paimion keramiikkaa. Kasalankankaan laaja pyyntikuoppajärjestelmä on mahdollisesti samanaikainen.
1400-luvulla seutu oli hämäläisten eräaluetta. Ensimmäiset uudisasukkaat saapuivat 1500-luvun loppupuolella. 1700-luvun lopulla valmistui pitäjätie Lohtajalta Yli-Lestille. Silloin Yli-Lestillä oli 6 taloa, joista Jokelan talo toimi kestikievarina. Nykyisin kylässä on 240 asukasta.
Osoite: Jokelantie 85, 69450 Lestijärvi
Rajakivi
Lestijärven ja Kinnulan rajalla sijaitseva rajakivi on osoituksena 1800-luvun alussa tapahtuneesta metsänomistusoikeuksien kiistasta Lestijärven ja Kinnulan välillä. Perimätiedon mukaan kinnulalaiset halusivat siirtää rajakiven itselleen edullisempaan paikkaan haurastuttamalla kiveä tulen avulla ja sitten lohkomalla sen pienempiin paloihin. Yritys epäonnistui ja tästä ns. ”rajasodasta” on yhä jäljellä kivestä irronneita lohkareita.
Toisen tarinan mukaan kiven historia ulottuu aina Pähkinäsaaren rauhan (1323) tapahtumiin asti. Kiven väitetään olleen rajapyykki, jonka itäpuolella sijaitsi Novgorod ja länsipuolella Ruotsi.
Kivessä näkyvät merkinnät on hakattu kiveen vuonna 1819 Anders Nordenstedin johtaman ryhmän toimesta. Ryhmän tehtävänä oli selvittää kuntien välistä rajakiistaa.
Kiveen on hakattu mm. seuraavat merkinnät: Lochteå, AO, Witasa, Ð, 1819
(lähde: Ihminen Erämaassa/Jari Ojala)
Kirkko
Lestijärven kirkko valmistui vuonna 1827 rakennusmestari Heikki Kuorikosken johdolla. Kirkkoa suunniteltiin pitkään 1800-luvun alussa, mutta rakentaminen siirtyi sotavuosien ja köyhyyden takia. Lestijärvi ehti olla 1800-luvulla Lohtajan ja Toholammin kappelina, kunnes vuonna 1906 siitä tuli oma seurakunta. Lestijärven seurakunta lakkautettiin vuoden 2007 alussa ja liitettiin rakennuksineen Toholammin seurakuntaan. Lestijärven kirkkoon mahtuu noin 400 henkeä. Keskimääräinen sunnuntain jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä on vaihdellut 1990-luvulla eri vuosina 47 ja 59 välillä.
Lisää tietoa Lestijärven kirkosta löydät täältä.
Osoite: Lestintie 18, 69440 Lestijärvi
Kirkkosaari
Saaren nimestä voidaan päätellä, että Kirkkosaari on joko palvellut jumalanpalvelusten pitopaikkana, toiminut väliaikaisena hautausmaana ennen vainajien siirtämistä siunattuun Lohtajan kirkkomaahan tai että siellä on peräti sijainnut pieni kirkko. Luultavimmin Kirkkosaari on toiminut nimenomaan väliaikaisena hautausmaana ja niinkin ollen saaren nimi johtuu siis sen kirkollisesta käytöstä.
Vuonna 1991 valmistui seurakuntalaisten talkoilla Tuikan kylän edustalle Parannan lahden ääreen Metsähallituksen luvalla Kirkkosaareen pieni hiljentymiskappeli muistomerkiksi menneitten sukupolvien työlle sekä hiljentymispaikaksi tämän päivän vesillä liikkujille, kalastajille ja metsästäjille.
Saaressa on myös makkaranpaistopaikka ja sen ympäri kulkee polku, jota on mukava kävellä ja tutkia saarta. Saaren kivirykelmät ja autioituneet kohdat maassa kertovat tarinaa menneistä ajoista ja saarta tutkiessaan onkin mielenkiintoista ajatella miltä siellä on ennen näyttänyt. Kirkkosaaresta on löydetty kiviröykkiö ja 5 kuoppaa, joiden epäillään olleen pronssi-rautakauden aikaisia keittokuoppia. Kohdetta ei kuitenkaan ole tutkittu, joten kivirakenteiden syntyajankohta ja käyttötarkoitus ei ole varmistunut. Saaresta on löydetty myös hyvin säilynyt, mesoliittiselta ajalta peräisin oleva, pallonuija. Esineen arvioidaan siis olevan yli 7000 vuotta vanha ja sitä on todennäköisimmin käytetty välineenä hylkeen pyynnissä.
