Lestijärven nimen historiaa ja teorioita
Lestijärven nimen synnystä ei ole varmuutta mutta siitä on syntynyt useampia mahdollisia selityksiä.
Rautahytin paikka
Lestijärven nimen historia on muokkaantunut ajan saatossa, ja Lestijärvelle onkin ollut monia nimityksiä ja käännöksiä ennen Lestijärven nimen vakiintumista. Lestijärvi ja Lestijoki juurtavat juurensa kauas historiaan aina 1200-luvulle ja sieltä paljastuukin sanan tarkoitus. Lestijärven nimitys tulee vanhasta Ruotsin sanasta bläster, joka tarkoittaa rautahytin paikkaa. Nimitys tulee siitä, kuinka ruotsalaiset ennen tulivat Lestijärvelle rautaa etsimään. Rannikkoruotsalaiset saapuivat Lestijärvelle jokea pitkin ja aloittivat malmin noston ja sulattamisen alkeellisissa uuneissa (=blästrä). Bläster tarkoittaa myös paikkaa, jossa järvimalmia sulatetaan seppäraudaksi. Sana bläster muokkautui siten blestiksi sen raudan mukaan mitä he valmistivat ja paikan nimeksi tuli Blest. Nimi siis juurtaa juurensa 1200-luvulle Ruotsalaisten harjoittamaan järvi- ja suomalmin nostoon. Lestijärvi kuuluikin Pähkinäsaaren rauhan 1323, jälkeen Ruotsiin ja samaan aikaan alkoi Lestijärvellä merkittävä teollisuus ja vientikauppa.
Kun sellainen ruotsin kielen sana, jonka alussa on kaksi erilaista konsonanttia kuten sanassa blest on, tulee suomen kieleen lainasanaksi tai paikannimeen, siitä putoaa pois ensimmäinen noista kahdesta konsonantista. Ja siksi paikannimi Blest- on sitten vain Lest. Saaden myös suomalaisen päätteen -i suomalaisen vokaalisoinnun mukaisesti, muodostaen sanan Lesti.
Lähde: Ilmari Kosonen.
Saamenkielen sanoista lõst = lehti ja lástt – eli korpi, lehto
Vaihtoehtoisesti Lestijärven nimitys tulee saamen kielestä sanoista lõst = lehti ja lástt – eli korpi, lehto. Tämä selitys löytyy myös suomalaisesta paikannimikirjasta vuodelta 2007.
Lesti = valansanat tai vala
Kustaa Vilkuna selittää sanan lesti vanhoissa suomenkielisissä kirjoituksissa tarkoittaneen valansanoja tai valaa. K. Vilkuna selittää: ”Siten Kristoffer-kuninkaan maanlain suomennoksessa sanotaan: ja vannokoon itse kukin sitten lestinsä päällä, niin kuin heidän valaansa sanotaan/ = ia Wannokan itzecukin sijtte lestinsä pällä, ninquin heidhen walansa sanotan/” Ja edelleen Vilkuna: ”Eräässä vanhassa asiakirjassa vuodelta 1600 puhutaan myös ”Jumalan lestistä”- Lestijärven nimen voisi siis kääntää sanalla ”Valajärvi” Kukaan ei pysty enää sanomaan, mitä lesti Lestijärvessä on alkujaan tarkoittanut, mutta valan sanoja ilmaiseva lesti on ainakin kirjallisesti vanhin. K.Vilkuna on tullut siihen tulokseen, että sana lesti on myöhemmin saattanut tarkoittaa tervamittaa, kahtatoista tervatynnyriä.
Lähde: kirjoitus – Pentti Laasanen, nimen selitys – Kustaa Vilkuna
Jumalan lesti = Jumalan laki
Ilmari Virkkala on myös päätynyt siihen, että lesti tarkoittaa ”Jumalan lestiä” eli Jumalan lakia, jolla puolestaan tarkoitettiin kirkkomaalauksissa Mooseksen kantamia laintauluja. Ja Virkkala jatkaa: ”Lesti on pitäjän oikea nimi, ja järvi muodosti ennen muinaista vedenlaskua eräänlaisen Jumalan lestejä muistuttavan kaksoisjärven.” Näin Virkkalan ajatuksia tulkittuna pitäjä olisi saanut nimensä Jumalan lestejä muistuttavasta järvestä. Ja tämä järvi on muodostanut kautta aikojen sen ”henkireijän”, jonka ympärillä elämä pyörii.
Lähde: Ilmari Virkkala
