Lestijärven historiaa

Nimen historiaa

Lestijärven nimen synnystä ei ole varmuutta mutta siitä on syntynyt useampia mahdollisia selityksiä.

Lestijärven nimen historia on muokkaantunut ajan saatossa, ja Lestijärvelle onkin ollut monia nimityksiä ja käännöksiä ennen Lestijärven nimen vakiintumista. Lestijärvi ja Lestijoki juurtavat juurensa kauas historiaan aina 1200-luvulle ja sieltä paljastuukin sanan tarkoitus. Lestijärven nimitys tulee vanhasta Ruotsin sanasta bläster, joka tarkoittaa rautahytin paikkaa. Nimitys tulee siitä, kuinka ruotsalaiset ennen tulivat Lestijärvelle rautaa etsimään. Rannikkoruotsalaiset saapuivat Lestijärvelle jokea pitkin ja aloittivat malmin noston ja sulattamisen alkeellisissa uuneissa (=blästrä). Bläster tarkoittaa myös paikkaa, jossa järvimalmia sulatetaan seppäraudaksi. Sana bläster muokkautui siten blestiksi sen raudan mukaan mitä he valmistivat ja paikan nimeksi tuli Blest. Nimi siis juurtaa juurensa 1200-luvulle Ruotsalaisten harjoittamaan järvi- ja suomalmin nostoon. Lestijärvi kuuluikin Pähkinäsaaren rauhan 1323, jälkeen Ruotsiin ja samaan aikaan alkoi Lestijärvellä merkittävä teollisuus ja vientikauppa.

Kun sellainen ruotsin kielen sana, jonka alussa on kaksi erilaista konsonanttia kuten sanassa blest on, tulee suomen kieleen lainasanaksi tai paikannimeen, siitä putoaa pois ensimmäinen noista kahdesta konsonantista. Ja siksi paikannimi Blest- on sitten vain Lest. Saaden myös suomalaisen päätteen -i suomalaisen vokaalisoinnun mukaisesti, muodostaen sanan Lesti.

Vaihtoehtoisesti Lestijärven nimitys tulee saamen kielestä sanoista lõst = lehti ja lástt – eli korpi, lehto. Tämä selitys löytyy myös suomalaisesta paikannimikirjasta vuodelta 2007.

Lähde: Ilmari Kosonen.

Lue lisää tarinoita Lestijärven ja seutukunnan historiasta:

Genius loci

 

Kesäkoti Jukolan historiaa

www.tampereenreserviupseerit.fi/asevelimajat/keski-pohjanmaa.pdf