Lestijärven metsänvartijatilat
Tutustu Lestijärven metsävartijatiloihin. Metsänvartijan virka perustettiin pian 1851 vuonna säädettyjen metsäasetusten jälkeen. Metsänvartijoita tarvittiin valvomaan metsiä varkailta, haaskaajilta, kuloilta ja laittomilta metsästäjiltä. Puita ei saanut kaataa tai myydä ilman lupaa. Haaskauksesta joutui käräjille rangaistavaksi.
(lähde: Genius Loci – Keskipohjalaiset kulttuuriperintöreitit)
Kivestön metsänvartijatila
Vuonna 1860 perustettiin Lestijärven hoitoalue, johon kuuluivat Kannuksen, Toholammin ja Lestijärven metsänvartijapiirit. Lestin hoitoalueella oli useita metsävartijatiloja ja kruununtorppia. Metsänvartijoiden tehtävänä oli valvoa kruununmetsien käyttöä ja puuttua väärinkäytöksiin. Tiettävästi Lestin hoitoalueen vartijat olivat oikeudenmukaisia ja ottivat huomioon paikallisten ihmisten tarpeita. Monet metsänvartijat tunnettiin erikoisina persoonina.
Fredrik Juhonpoika Kivestö eli Veelu (1864-1940) toimi metsänvartijana 1860-luvulla perustetulla Kivestön tilalla, joka metsänvartijatilojen tapaan sijaitsi syrjässä, kaukana Lestijärven kirkonkylältä. Piippusuinen ja parrakas Veelu kierteli vartiopiirissään kotitekoisissa sarkavaatteissaan ja kengissään, joista pursusi nevaheinää. Hänet tiedettiin monipuolisena, auttavaisena ja kristittynä miehenä. Hänellä oli tapana antaa leipää köyhille, harjoittaa kansanparannusta ja hoitaa sairaita eläimiäkin. Veelun siirryttyä vanhoilla päivillään vaimonsa Marjaanan kanssa kylälle asumaan ja viljelemään maata hänen poikansa Johan Emil eli Eemeli jatkoi metsänvartijana Kivestön tilalla.
Ilolan metsänvartijatila
Ilolan tila perustettiin 1700-luvun lopulla ja se oli itsenäinen tila 1860-luvulle saakka, jonka jälkeen siellä asui metsänvartijoita ja lopulta se toimi myös työnjohtajatilana. Tiettävästi 1950-luvulla päärakennus oli pystyssä mutta se purettiin myöhemmin. Syksyllä 2018 talon jäänteitä oli näkyvissä.
Itäniemen kruununtorppa
Itäniemen kruununtorppa on perustettu 1840-luvulla. Kaarlo (Kalle) Itäniemi lunasti alueen itsenäiseksi tilaksi 1930-luvulla. Hän laajensi tilaa ansaittuaan sepän töillä, joita hän oli tehnyt Amerikassa kaivoksilla ja rautateillä. Itäniemen tilalla oli päärakennuksen lisäksi kaksi riihtä, tuulimylly, navetta, erillinen talli, aittarakennus, useita heinälatoja, savusauna ja sepän paja. Maatalouden ohella valmistettiin tervaa ja puuhiiltä. 1940-luvun lopulla Kalle möi paikan ja muutti Reisjärvelle. Itäniemen maastossa voi nähdä tervahytin ja hiilimiilun jäänteet. Kalle Itäniemi, jota myös Itäsepäksi kutsuttiin, oli sepän taidoistaan.
Niskakorven metsänvartijatila
Niskakorven metsänvartijatilan päärakennus on valmistunut vuonna 1922, jolloin siihen muutti metsänvartijana Väinö Vistbacka, johon liittyy tarina kurittomasta kotiketusta.
Ahon metsänvartijatila
Vuonna 1936 asettui Ahon metsänvartijatilalle Lestijärven rannalle Johannes Anselm Jalander (1897-1967) perheineen. Hän aloitti tuolloin metsätyönjohtajana Lestin hoitoalueella. Palkkatyönsä ohella hän toimi Lestijärvellä monissa luottamustehtävissä, kuten kansakoulun johtokunnan ja kyläteiden hoitokunnan puheenjohtajana. Hän oli myös innokas riista- ja kalamies. Tilalla viljeltiin heinää, viljaa ja perunaa sekä pidettiin karjaa: oli kolme lehmää, lampaita, sika ja kanoja. Johannes oli taitava puutöissä ja valmisti itse muun muassa osan kotinsa huonekaluista ja puuveneen. Hän rakensi ylijääneestä puutavarasta tuulimyllyn, joka pyöritti auton laturia. Sähkövirralla ladattiin lähiseudun radioiden lyijyakkuja.
Entinen Ahon metsänvartijatila on nimeltään nykyään Kuturanta, jossa SF-Caravan Keski-Pohjanmaa ry tarjoaa karavaanareille leirintäpaikkoja, palveluita ja tapahtumia. Metsänvartijatilan vanha päärakennus on kunnostettu ja se on Kuturannan asiakkaiden käytössä.
Lähde: Genius Loci – Keskipohjalaiset kulttuuriperintöreitit)
